Työpajasarjasta hyviä tuloksia: työhyvinvointi ja luonnon mahdollisuudet kolahtivat

Luonnosta hyvinvointia henkilöstölle -työpajasarjat käynnistyivät Covid19-pandemian pitäessään meitä vielä otteessaan. Moni työpajasarjoihin osallistunut oli kokenut työssään muutoksia, nopeaa reagointia vaativia siirtymisiä etätyöhön ja uusia mahdollisesti joustamattomiakin työtapoja. Oli vain toimittava.

Työpajasarjojen alkaessa useampi osallistuja tunnistikin pitkäaikaista kuormittuneisuutta ja tarvetta pysähtyä palautumisen ja työhyvinvoinnin äärelle. Nyt hankkeen päättyessä voimme todeta työpajasarjoissa syntyneen uusia ideoita ja vahvistusta luonnon hyödyntämiseksi työhyvinvoinnin tukena niin yksilö- kuin organisaatiotasoillakin.

Luonnosta hyvinvointia henkilöstölle -työpajasarja 

• Kahteen työpajasarjaan osallistui yhteensä 28 yrittäjää tai henkilöstön jäsentä yhteensä 16:sta eri yrityksestä. Yksi työpajasarja sisälsi neljä työpajaa mm. luonnon hyvinvointivaikutukset ja biofilinen suunnittelu työympäristössä -teemoin sekä kaksi yhteiskehittämistapahtumaa erilaisissa luontoympäristöissä.
• Osallistujilla oli myös mahdollisuus Firstbeat -hyvinvointianalyysiin työpajasarjan alussa ja lopussa. Hyvinvointianalyysit tarjosivat osallistujille arvokasta tietoa heidän palautumisestaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä heidän arjessaan.
• Osallistujat edustivat kuntoutus-, liikunta-, luontopalvelu tai sosiaali- ja terveysalojen toimialoja. Sähköisellä aloitus- ja lopetuskyselyllä kartoitettiin osallistujien toiveita ja hankkeen päättyessä mahdollisen työpajasarjan toteutuksen vaikuttavuutta. Lopetuskyselyyn vastasi yhteensä 16 osallistujaa. 

Tavoitteista tuloksiin 

Työpajasarjojen keskeisiä tavoitteita olivat varsinaissuomalaisten pienyritysten muutosjoustavuuden tukeminen ja työhyvinvointiin liittyvien uusien menettelytapojen kehittäminen niin yksilö- kuin työyhteisötasolla.

Yritysten kiinnostavuus ja työntekijöiden sitoutuminen työhön ja työyhteisöön kasvaa, kun yritys järjestelmällisesti edistää hyvinvointia. Tavoitteellinen hyvinvoinnin edistäminen luontomenetelmin ja työntekijöiden luontosuhteen tunnistaminen sekä vahvistaminen voivatkin toimia hyvinvointia lisäävinä menetelminä työyhteisöissä.

Hankkeen tavoitteena on ollut myös laajemmin edistää yritysten ympäristövastuullista toimintaa, johon liittyy myös sosiaalinen, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia edistävä vastuu. Vahva luontosuhde ja luonnon hyvinvointivaikutusten tunnistaminen ohjaavat niin yrityksiä kuin työntekijöitä kohti vastuullisempaa ja kestävämpää toimintaa. 

Suurin osa osallistujista koki luontosuhteen olleen tiedostettu ja vahva jo ennen työpajasarjaan osallistumista. Puolen vuoden mittainen työpajasarja kuitenkin lisäsi tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja auttoi peilaamaan sitä työhön. Se myös kirkasti ja vahvisti oman luontosuhteen merkitystä kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa sekä omassa työssä. Biofilinen suunnittelu eli luontoyhteyden mahdollistaminen rakennetussa ympäristössä oli monelle uutta tietoa. Biofilisestä suunnittelusta voit lukea lisää tietoa aiemmasta blogikirjoituksestamme. 

“Sain vahvistusta luonnon hyvinvointia tukevalle asialle.” 

Osallistujat tunnistivat yhteisöissään myös tarvetta yleiselle keskustelulle – niin työpäivän aikaisiin työhyvinvointitoimenpiteisiin kuin työympäristöön liittyen. Työyhteisöihin kaivattiin sallivuutta – lupaa pitää taukoja ja lyhyitä työpäivän aikaisia palautumisen hetkiä sekä tuunata omia työympäristöjä ja työtapoja työn tuottavuutta ja hyvinvointia edistäväksi. Luonto koettiin tässä monipuolisena mahdollisuutena ja näyttöön perustuvan tiedon lisääntymisen myötä toivottiin, että luontolähtöisiä menetelmiä ei vaivaisi enää “luontohörhöilyn” leima. 

Hankkeen tavoitteena oli myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Osallistujammekin tunnistivat luontoon liitettäviä sukupuolittuneita uskomuksia, kuten esimerkiksi luonnon kokeminen “erämiesten tilaksi” ja toisaalta (luontolähtöinen) työhyvinvoinnin teemojen esille tuominen “naisten hommiksi”. Myös esteettömyyden saralla on vielä yhteiskunnallista tehtävää, jotta luonnon mahdollisuudet olisivat yhdenvertaisesti kaikkien saavutettavissa. Hankkeen aikana yhteiskunnallista muutostakin on havaittu. Esimerkiksi 26.6.2023 Metsähallitus poisti käytöstä jokamiehenoikeudet -termin vaihtaen sen jokaisenoikeudet –termiin. 

Yksilöllisiä ja yrityskohtaisia oivalluksia luonnon mahdollisuuksista  

Työpajasarjojen toteutuksen ajalta osallistujille kertyi lukuisia oivalluksia luontolähtöisen toiminnan kokeilemisen ja reflektoimisen kautta. Palautekyselyyn vastanneet tunnistivat useita keinoja, joita he ovat löytäneet ja ottaneet käyttöön oman työhyvinvointinsa tueksi. Keinot liittyivät luonnossa ulkoiluun, viherkasveihin sekä työn muotoiluun.  

Useampi toi esiin ulkona liikkumisen tai puutarhanhoidon lisääntyneen, niin vapaa-ajalla kuin työpäivän aikana. Töitä voidaan tehdä luontoympäristöissä. Eläinavusteisuuden vahvistaminen ja luonnon hyödyntäminen omassa työssä herättivät kiinnostusta. Työympäristön muokkaaminen  biofilisesti inspiroi useita, esimerkkeinä oma kesähuone, työskentelytila luonnossa ja luonnon elementtien tuominen työtiloihin. Etätyötilassa olevien viherkasvien ja vihersisustuksen todettiin olevan hyvinvointiin positiivisesti vaikuttava tekijä. Tietoisten palautumishetkien lisäämisen ja aistikokemuksien hakeminen luonnon monimuotoisuutta ja moniaistisuutta hyödyntäen olivat lisäksi työn muotoilua parhaimmillaan. 

Kysyttäessä työpajasarjan parasta antia itselle ja työyhteisölle, vastauksissa nousivat esiin luonnossa tehdyt harjoitukset, erilaiset luontomenetelmät, verkostoituminen, yhdessäolo sekä tieto ja teoria. Useat osallistujat kokivat yhteiskehittämistapahtumat aidoissa luontoympäristöissä erilaisine harjoituksineen itselleen merkityksellisinä. Yhdessäolo ja tekeminen miellettiin tärkeänä.  

“Olen tavannut ihania ihmisiä.” 

Luonnon hyvinvointivaikutusten tiedostaminen ja työpajoissa saatu teoriapohja syvensi osallistujien käsityksiä omaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Tiedon saaminen motivoi osallistujia sekä henkilökohtaisella tasolla lisäämään luontomenetelmien ja -ympäristöjen hyödyntämistä, mutta teoriatieto koettiin myös vakuuttavaksi keinoksi työympäristöjen ja -tapojen muuttamiseen. Osalla haasteita olikin esimerkiksi työpaikkojen käytännöissä ja ohjeissa, jotka estivät muun muassa viherkasvien ja eläinten tuomisen työympäristöihin. 

Tulevaisuutta kohti 

Luonnosta liiketoimintaa ja työhyvinvointia -hankkeessa tavoiteltiin varsinaissuomalaisten mikro- ja pk-yritysten Covid19-pandemian jälkeisen selviytymisen tukemista. Hankkeen aikana sekä yhteiskunnallisen keskustelun lisääntyminen että työpajasarjan osallistujien palautteet ovat vahvistaneet palautumisen ja hyvinvointia tukevien työympäristöjen mahdollistamisen tärkeyttä. Luontolähtöiset menetelmät soveltuvat näihin teemoihin hyvin. Kesän SuomiAreena keskusteluissa todettiin, että luonnon mahdollisuudet sekä ihmisen ja luonnon rikkumattoman yhteyden oivaltavat tahot ovat edelläkävijöitä hyvinvoinnin edistämisestä – kontekstista riippumatta. 

Työhyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan konkreettisia uusia menetelmiä, joista luonnon mahdollisuuksista ammentava hyvinvointi voi olla yksi. Kansallisesti ja kansainvälisesti luonnon hyvinvointivaikutuksia työhyvinvointiin sekä työympäristöjen muokkaamiseen tutkitaan yhä enemmän, mutta tutkimustulosten järjestelmällinen ja tietoinen hyödyntäminen työyhteisöissä on tiettävästi vielä ollut vähäistä.  

Tutkimukseen perustuvan näytön lisäksi tarvitaan vaikuttamista tiedon jalkauttamiseksi eri päätöksentekotasoille. On myös todettu, että luontolähtöisten menetelmien vaikuttavuutta ei voi näyttää toteen vain rahassa, lukuja vertailemalla tai esitelmiä pitämällä – oivallus menetelmien toimivuudesta syntyy usein kokemuksen ja sen reflektoinnin eli käsittelyn kautta. 

Elokuun terveisin,

Irina Katajisto-Korhonen, toimintaterapian lehtori, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen projektipäällikkö, kuntoutuksen asiantuntija ja Green Care -osaaja, Turun ammattikorkeakoulu 

Afrisa Kapella,  Luonnosta liiketoimintaa ja työhyvinvointia hankkeen asiantuntija, Fysioterapian lehtori, kuntoutus-, hyvinvointi- ja liikunta-alan asiantuntija sekä  Green Care osaaja, Turun ammattikorkeakoulu 

Mary-Ann Kaukinen, toimintaterapian lehtori ja koulutusvastaava, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen kuntoutuksen asiantuntija ja Green Care -osaaja, Turun ammattikorkeakoulu  

Minna Kivi, toimintaterapeuttiopiskelija, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen projektiassistentti, Turun ammattikorkeakoulu