Vieraskynä: Tarvitseeko työyhteisö luontoa tai luontolähtöistä ajattelua?
Toukokuun blogimme vieraskynätekstin kirjoittaja Anja Yli-Viikari korostaa, että digitalisoituvassa työelämässä on tärkeä turvata myös vahvan vuorovaikutuksen siteet ja ympäristöt, jotka tukevat ja vahvistavat (työ)hyvinvointiamme.
Anja on myös mukana keskustelemassa Luonnosta liiketoimintaa ja työhyvinvontia -tapahtuman asiantuntijapaneelissa 30.5. Kavalton tilalla. Tutkijataustainen Anja on laajasti mukana luonto- ja eläinavusteisen toiminnan tutkimus- ja kehittämishankkeissa.
Anja Yli-Viikari: Työelämässä tapahtuva muutos verrattavissa teollisen vallankumouksen vaiheisiin
Äkkiseltään luonnon rooli työnteon kannalta näyttää melko vähäiseltä. Luontoteemojen voisi ajatella nousevan esille lähinnä vaikkapa virkistyspäivien vieton yhteydessä. Työelämä muuttuu kuitenkin parhaillaan kovalla vauhdilla. Työnteko on yhä enemmän tietoteknistä ja virtuaalista. Tietokone on keskeisin työväline niin kokousten hoitamisessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa kuin työnteon vaatimien moninaisten sähköisten järjestelmien käyttämisessä.
Parhaillaan tapahtuvan muutoksen suuruutta voi hyvin verrata teollisen vallankumouksen vaiheisiin, joissa polttomoottorit ja fossiilisten polttoaineiden käyttöönotto mullistivat edellisen kerran työelämän käytäntöjä. Uuden edessä on tullut entistä tärkeämmäksi ymmärtää ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä toimintakykyyn liittyviä tarpeita.
Ihmisten välisiä heikon ja vahvan vuorovaikutuksen siteitä
Virtuaalinen vuorovaikutus on nopeaa, ja saavuttaa ihmiset yli kaikkien ajallisten ja maantieteellisten rajojen. Sen heikkoutena on kuitenkin ihmisen keholliseen ilmaisuun liittyvän vuorovaikutuksen kapeutuminen. Virtuaalinen asioiden käsittely soveltuu ehkä parhaiten työnteon rutiinien hoitamiseen, joita ohjaavat vakiintuneet arvot ja käytännöt.
Työntekoon liittyvä yhteisöllisyys ja ihmisten väliset vahvemman vuorovaikutuksen siteet ovat puolestaan tarpeen siellä, missä yksilöt ja yhteisöt joutuvat uudenlaisten haasteiden äärelle. Ihmisten välisen luottamuksen myötä muodostuu vahvan vuorovaikutuksen siteitä, jotka mahdollistavat uuteen ja epävarmaan liittyvän haasteellisuuden käsittelyn. Väärinymmärryksiltä ja osapuolten väliseltä kuplautumiselta vältytään, kun käytössä on kehollisen ilmaisun ja vuorovaikutuksen skaala täydessä laajuudessaan.
Mitä enemmän työelämään sisältyy digiä, sitä enemmän tarvitaan myös vaihtoehtoisen tekemisen ympäristöjä, joissa saadaan käyttöön ihmisen ajatteluun, harkintaan ja toimintaan liittyviä inhimillisen osaamisen laajempia voimavaroja. Ilman näitä voimavaroja ihmisen toiminta on vaarassa enemminkin tyhmistyä kuin voimaantua tekniikan mahdollistamien loputtomien datavirtojen äärellä.
Koneen rinnalla työskentely
Sähköisten ruutujen äärellä työskentely ja pitkäaikainen istuminen on tunnetusti terveysriski. Terveyshaittojen täysi laajuus tulee paljastumaan vähitellen, kun ensimmäiset tietokoneiden ääreen sijoittuneet työntekijät alkavat ikääntyä. Jo tässä vaiheessa tiedetään, ettei ihmiskeho ei ole sopeutunut paikoillaanoloon, vaan vaatii liikettä. Niska-hartiavaivat ovat yleinen terveyshaaste nuorillakin työntekijöillä. Päätetyöntekijän kuivat silmät ja silmäongelmat liittyvät ehkä selkeämmin ihmisen ikääntymiseen.
Kaikkein isoin terveyshaaste kohdataan kuitenkin ihmisen psyykkisen kuormituksen ja mielenterveyden parissa. Kone jaksaa suorittamista loputtomiin, ihminen ei. Mielenterveys on nykyisellään suurin työkyvyttömyyseläkkeiden syy, jolle nuoretkin ihmiset altistuvat.
Miten tulevaisuuden työympäristöjä ja -käytäntöjä tulisi suunnitella, jotta ne ovat toimivia myös terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta? Ihmisen psyykkisen hyvinvointiin ja lajinmukaisiin tarpeisiin liittyvä ymmärrys lienee vielä monin paikoin tässä varsin vajavaista (Leikola 2023).
Kävelykokous lähiluontoon, työnteon pienet mikrotauot ikkunan äärellä tai etäpäivän liikuntatuokio talvipäivän lyhyinä valoisina tunteina: pieninkin teoin voi vaikuttaa omaan ja työyhteisön tekemiseen. Samalla voi tutkia, miten ympäristönvaihdos vaikuttaa vaikkapa vireystilaan, vuorovaikutuksen ilmapiiriin, luovuuteen ja mielialoihin.
Luonto vastavoimana
Uudenlaista ymmärrystä terveyden ylläpitämisen edellytyksistä on parhaillaan muotoutumassa muun muassa traumatietoisen ajattelun parissa. Ihmisten, niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin, ymmärretään olevan psykofyysisiä kokonaisuuksia, joiden selviytymiskyky haastavissa olosuhteissa ja elämäntilanteissa on rajallista.
Liiallinen psyykkisen tai fyysisen ympäristön stressi johtaa traumatisoitumiseen, jossa kehon ja mielen toiminnalle aiheutuu pysyvää haittaa. Vaikutukset näkyvät erityisesti autonomisen hermoston säätelyssä. Yksilö joutuu ottamaan käyttöön joko toiminnalliseen alivireyteen, apatiaan ja masennukseen liittyvät tai toiminnalliseen ylivireyteen ja aggressioon liittyvät psyyken suojaamisen keinot.
Terveessä elämäntavassa ja kulttuurissa on mukana toisen ihmisten luontainen tukeminen kannattelevien ihmissuhteiden kautta.
Trauman asiantuntijan, Kati Sarvelan, mukaan yksilön selviytymisvasteiden aktivoituminen ja niiden ilmeneminen haitalliseksi koettuna käytöksenä, on normaali reaktio ihmisen joutuessa turvattomaan ympäristöön, jossa hänen tarpeisiinsa ei vastata riittävällä tavalla (Sarvela & Auvinen 2020). Terveessä elämäntavassa ja kulttuurissa on mukana toisen ihmisten luontainen tukeminen kannattelevien ihmissuhteiden kautta. Laumaelämään sopeutuneena lajina ihminen reagoi herkästi yhteiseen tunnesäätelyyn, kuten toivon, ilon ja luottamuksen ylläpitämiseen.
Aikaisempaa kokonaisvaltaisemman terveysajattelun myötä avautuu myös luonnolle ja luontolähtöiselle ajattelulle uusia merkityksiä. Pienetkin hetket ja kohtaamiset luonnon parissa toimivat vastavoimana koneiden ja tehokkuusajattelun myötä kapeutuneelle inhimilliselle olemassaololle ja aivokapasiteetin käyttöönotolle liittyville rajoitteille.
Tutkija Anja Yli-Viikari, Luonnonvarakeskus
Kesä houkuttelee luontoon
Luonto kaikessa monipuolisuudessaan on erinomainen voimavara työhyvinvoinnin tueksi – tekemisen mahdollisuudet maastopyöräilystä luontokuvaukseen ovat sovellettavissa monenlaisiin tarpeisiin. Juuri nyt alkava kesä houkuttelee monia ulos havainnoimaan luonnon päivittäisiä muutoksia, kuten silmuistaan puhkeavia lehtiä tai viettämään iltapäivän tauon ulkona valosta ja lämmöstä nauttien.
Erinomainen aika siis viritellä työyhteisöissä uusia kokeiluja – mikä voisi olla juuri sinun työyhteisön yhteinen aktiviteetti tai ympäristö, josta ammentaa hyvinvointia ja vastavoimaa työn arkeen?
Toukokuun terveisin,
Irina Katajisto-Korhonen, toimintaterapian lehtori, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen projektipäällikkö, kuntoutuksen asiantuntija ja Green Care -osaaja, Turun ammattikorkeakoulu
Minna Kivi, toimintaterapeuttiopiskelija, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen projektiassistentti ja Green Care -osaaja, Turun ammattikorkeakoulu
Lähteet
Sarvela, K., Auvinen, E. 2020. Yhteinen kieli. Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen. Basam Books.
Leikola, A. 2023. Evoluutiobiologia, reduktionismi ja länsimainen lääketiede. Blogi 4.3.2023.