Henkilökohtainen luontosuhde ja luontokokemus - luontoyhteyttä vahvistamassa
Onkohan luonto ihmisen elämässä? Vai ihmisen elämä luonnossa? Tai elääkö ihminen luontoaan? Kuva: Afrisa Kapella
Ympäristö- ja ekopsykologia on kiinnostunut ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta ja sen vaikutuksista hyvinvointiimme. Luontosuhdetta ja luontolähtöisiä menetelmiä voidaankin käyttää tavoitteellisesti hyvinvoinnin tukemisen välineenä. Mutta mitä luontosuhteella oikeastaan tarkoitetaan ja millaisia merkityksiä luontokokemuksillamme voi olla?
Toukokuun blogissamme nostamme luontosuhteen ja luontokokemuksen tarkasteluun Luonnosta hyvinvointia henkilöstölle -työpajasarjan osallistujien kokemusten kautta. Osallistujat pääsivät irrottautumaan työstä hankkeen yhteiskehittämistapahtumassa aurinkoisella Paimion luontopolulla metsäympäristöä kokien sekä omaa luontosuhdetta tutkien ja vahvistaen.
Luontosuhde ja luontokokemus rakentuvat useista tekijöistä
Luontosuhde on yksilöllistä yhteyden kokemista ja yhteenkuuluvuutta luonnon kanssa. Kokonaisvaltaisen luontokokemuksen ulottuvuuksia ovat muun muassa luontoyhteys, hyväksyvä läsnäolo ja tilantuntu. Hyväksyvällä läsnäololla tarkoitetaan tietoista läsnäolon kokemusta luontoympäristössä sekä itsensä hyväksymisen kokemusta. Tilantuntu on näkymä-piilopaikka -teoriaa mukaillen kokemusta ympäristön suojaavuudesta ja mahdollisuudesta nähdä kauas, esimerkiksi mahdollisuudesta tarkkailla ympäristöä tulematta nähdyksi. (Salonen ym. 2020.)
Luontokokemukseen voi liittyä myös kielteinen ulottuvuus – umpikuja. Umpikujan käsitteellä voidaan kuvata luonnossa elpymisen ja läsnäolon kokemuksen estymistä, silloin esimerkiksi arjen kuormituksen tunne jatkuu luontoympäristössäkin. (Salonen ym. 2020.) Salosen (2017) mukaan luontokokemukseen liittyy myös kokemuksellisuuden lisäksi elvyttävyys ja osallisuus.
Hankkeen ensimmäinen luontoteemainen yhteiskehittämistapahtuma suuntautui osallistujien valitsemaan kohteeseen Paimion luontopolulle. Tapahtuman aikana osallistujat pääsivät käytännössä kokeilemaan erilaisia luontolähtöisiä menetelmiä – aistipolkua, metsäjoogaa, luontotaidetta, luontovalokuvausta, metsämeditaatiota ja luontoliikuntaa.
Luontokokemusten sisällöt ja luontokokemuksen vaikutus koetaan yksilöllisesti. Jääskeläisen (2017) mukaan luontokokemuksista voidaan erottaa erilaisia merkityksiä. Tapahtumassamme osallistujat sanoittivat kokemuksiaan toiminnan aikana ja kokemuksista nousikin esiin monenlaisia ja henkilökohtaisia luontokokemukseen liittyviä merkityksiä.
Luontotaidetta. Kuva: Afrisa Kapella
Rauhoittuminen ja hiljentyminen
Useat eri menetelmät mahdollistivat tietoista rauhoittumista ja hiljentymistä erilaisissa luontoympäristöissä, sillä Paimion luontopolku on ympäristöltään hyvin monipuolinen. Erityisesti rentoutumisharjoitus riippumatossa sai osallistujat pohtimaan läsnäolon ja rauhoittumisen kokemusta.
Olin juuri tässä hetkessä ja aistin ympäröivää luontoa, ääniä ja metsää.
Raukea ja rauhallinen olo, tämä sopi juuri kävelyn jälkeen hyvin tauoksi.
Luonto on moniaistinen ja aistien avulla voidaan vahvistaa palautumisen kokemuksia, erityisesti stressin vähänemisen ja stressireaktion pysäyttämisen näkökulmasta. Kaikissa kokeilluissa menetelmissä aistit ja aistiminen oli vahvasti läsnä. Usealle osallistujalle vesielementti oli tärkeä osa luontokokemusta.
Erilaiset aistikokemukset olivat mieluisia.
Nämä maisemat olivat ihan huikeat, ne oli pakko päästä näkemään.
Olisi ollut tosi virkistävää kastaa jalkoja hiukan veteen.
Mitä kaikkea voisit tässä metsäympäristössä nähdä, kuulla, haistaa, maistaa tai tuntea? Kuva: Irina Katajisto-Korhonen
Luonnon kunnioitus ja suojelu
Luontovalokuvaus herätteli osallistujia oppimaan uutta luonnosta ja havainnoimaan ympäristöä monin eri tavoin – yhtenä mahdollisuutena oli kuvata luontoon kuulumattomia asioita. Osa osallistujista myös innostui keräämään näkemiään roskia luontoympäristöstä – luontointerventioiden yhtenä sivuvaikutuksena onkin todettu olevan vastuullisuuden kasvaminen yhteisestä luontoympäristöstämme.
Hei, tämähän ei kuulu tänne!
Opin tunnistamaan uusia elementtejä luonnosta.
Ihmettelimme parin ihmisen kanssa polulla mönkivää karvaista toukkaa. Se on todennäköisesti ruostesiiven toukka!
Jotain luontoon kuulumatonta. Kuva: Minna Kivi
Voimien ja motivaation antaja
Luonnossa liikkuessa ihminen voi huomaamattaankin liikkua ja kävellä enemmän, kuin mitä edes ajattelisi, että jaksaisi. Osa osallistujista tuli luontopolulle pitkän työpäivän jälkeen. Vaikka kulkeminen päivän päätteeksi tuntui vieneen voimia, osallistujat kuvasivat sitä positiiviseksi tunteeksi – hyvä fyysinen väsymys. Pysähtyminen luonnon äärelle koettiin tärkeäksi – ja hyväksi erityisesti suorittavalle ihmiselle. Luonnossa oleminen selvästi koettiin palauttavaksi ja hyvinvointia lisääväksi.
Tämä päivä rohkaisi minua, minulle tuli tunne, että voin uskaltaa lähteä myös itsenäisesti luontoon liikkumaan. Luonnossa liikkuminen on jännittänyt tasapainon vuoksi.
Mielen ja kehon huoltoa, ihan parasta.
Ei ollut mielessä tekemättömät työt, jotka aina muuten vaanii mielen perukoilla.
Paimion luontopolulla kulkiessa oli aikaa pysähtyä tutkimaan. Kuva: Minna Kivi
Tekemisen mahdollisuudet
Kokemuksellisuus on yksi Green Care –toiminnan peruselementti, ja se voi näyttäytyä sekä ohjattuna toimintana tai luontoympäristön havainnointina. Luonnolla voi olla sekä aktivoivia että rauhoittavia vaikutuksia. (Luke ja GCF ry 2021.) Yhteiskehittämistapahtumassa yhdistyivät sekä luontoympäristön vapaa havainnointi, että ohjattu luontoperustainen toiminta. Toimintoja haluttiin tarjota monipuolisesti osallistujille, jotta jokaisen olisi mahdollista löytää itselle sopivia menetelmiä oman luontosuhteen vahvistamiseksi.
Jokin siinä on syy, miksi jokin tietty asia vetää puoleensa ja sen haluaa kuvata. Se on silloin aina tärkeää ja sitä voi tässä pohtia.
Venyttelyjä ei tulisi tehtyä ellei niitä olisi ohjattu tapahtumassa.
Luovuus ja yhdessä tekeminen oli mieluista.
Omaa luontosuhdetta voi tutkia luontokuvaustehtävienkin kautta. Kuva: Minna Kivi
Luontokokemuksen reflektointi vahvistaa luontosuhdetta
Tietoisen luontoyhteyden vahvistaminen ja luontokokemuksen reflektointi on Green Care -toimintatavassa läpileikkaavasti kaiken toiminnan keskiössä. Reflektoinnin kautta osallistuja pohtii ja käsittelee kokemuksia toiminnasta ja itsestään ja siten toiminnan vaikutus osallistujalle ja hyvinvointiin voi tulla näkyväksi ja tietoiseksi. (Luke ja GCF ry, 2021.) Luonnosta hyvinvointia henkilöstölle -työpajasarjassa tavoitteena on mahdollistaa osallistujien luontoyhteyden vahvistuminen ja siitä tietoiseksi tuleminen.
Moni palasi matkan varrella useaan otteeseen myös omiin lapsuusmuistoihin. Oma luontosuhde lähtee muodostumaan jo lapsuudessa, ja muistoihin palaaminen osaltaan auttoi osallistujia tunnistamaan omaa luontosuhdetta ja siihen liittyviä tekijöitä. Monet löysivät myös uusia keinoja, miten jatkossa voi omaa luontosuhdetta vahvistaa ja siten ylläpitää ja parantaa omaa hyvinvointia.
Kevään kääntyessä kesäksi luonto antaa meille täyden loistonsa väreissään ja vehreydessään. Toukokuun kunniaksi rohkaisemmekin sinua pohtimaan – millainen on juuri sinun suhteesi luontoon ja miten se on elämäsi varrella muodostunut?
Toukokuun terveisin,
Irina Katajisto-Korhonen, toimintaterapian lehtori, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen projektipäällikkö, kuntoutuksen asiantuntija ja Green Care -osaaja, Turun ammattikorkeakoulu
Mary-Ann Kaukinen, toimintaterapian lehtori ja koulutusvastaava, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen kuntoutuksen asiantuntija ja Green Care -osaaja, Turun ammattikorkeakoulu
Minna Kivi, toimintaterapeuttiopiskelija, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen projektiassistentti, Turun ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Jääskeläinen, Arja 2017. Luonto hankeosallistujien elämässä. Teoksessa Tero Leppänen & Arja Jääskeläinen (toim.) Luontoa elämään – toimintamalleja osallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Luontoa elämään, luontoa kuntoutukseen -teemajulkaisuja 3/3 127-136.
Luke ja GCF ry. 2021. Suomalainen Green Care: Green Care -toimintatavan käsikirja & LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. Luonnonvarakeskus ja Green Care Finland ry. Viitattu 4.5.2022. Saatavissa osoitteessa https://www.gcfinland.fi/laatu/
Salonen K. 2012 Mielen ja luonnon yhteyksiä – eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma Teoksessa: Suomi. Kansaneläkelaitos. Tutkimusosasto, Helne, T., Silvasti, T., Hukka, V., Silvasti, T., Soini, K. & Kelan tutkimusosasto. 2012. Yhteyksien kirja: Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Viitattu 4.5.2022. Saatavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37654/YhteyksienKirja.pdf
Salonen, K., Hyvönen, K., Korpela, K., Saranpää, H., Nieminen, J. & Muotka, J. 2020. Luonnosta Virtaa -interventio: Osallistujien kokemukset ja tunnetilan muutokset. Psykologia : tiedepoliittinen aikakauslehti, 55(1), p. 5.
