Luonnon virkistyskäytöstä Suomen menestystekijä

Luontolähtöisten palveluiden potentiaali tunnistetaan laajasti yhteiskunnan tasolta asti. Valtioneuvoston tuoreen periaatepäätöksen tarkoitus on mahdollistaa arvokkaiden luontoympäristöjemme hyödyntämistä monipuolisesti ja vastuullisesti, erilaiset kohderyhmät ja liiketoimintamuodot huomioiden – joko Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 on sinulle tuttu? 

Laadukkaita luontolähtöisiä palveluita kehitettäessä yritystoimijoiden on  tunnistettava tarkasti liiketoimintansa lähtökohdat ja potentiaalisten kohderyhmien erityispiirteet.  Verkostoituminen eri toimijoiden välillä on myös yksi avain luontolähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen. Luonnosta liiketoimintaa -työpajasarjassa yritysvierailupäivä toimi myös liiketoiminnan kehittämisen välineenä – yritysvierailupäivä toteutui verkostoituen ja luontolähtöisiä palveluita sekä yritystoimintaa reflektoiden. 

Tuore strategia edistää luonnon virkistyskäyttöä

Valtioneuvoston uunituore Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 on laatuaan ensimmäinen (Valtioneuvosto 2022). Se heijastaa hyvin kasvavaa ymmärrystä luonnon merkityksestä ihmisten hyvinvointiin ja myös poliittista tahtotilaa hyödyntää aiempaa enemmän luonnon hyvinvointivaikutuksia. Luonnon virkistyskäytön lisäämisellä voidaan edistää kansanterveyttä, mutta se vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä. Strategian laadintaan onkin osallistettu laajasti toimijoita, sillä luonnon virkistyskäytön kehittäminen liittyy mm. monien ministeriöiden vastuualueisiin ja sen myötä moniin lakeihin. Strategiatyössä ovat olleet mukana Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Valtiovarainministeriö (Valtioneuvosto, 2022).  

Luonnon virkistyskäytön lisäämisellä voidaan edistää kansanterveyttä, mutta se vaatii useiden toimijoiden yhteistyötä.

Luonnon virkistyskäyttöselvityksen mukaan Suomi on Euroopan ulkoilevin kansakunta. Kävely, uinti luonnonvesissä, pyöräily, marjastus, mökkeily ja luonnossa oleskelu tai maisemien ihailu ovat suosituimpia tapoja viettää aikaa luonnossa, ja niitä harrastaa yli puolet 15–80-vuotiaista. Luonnossa liikkumisen ja virkistymisen jatkuvuus ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Ilmastonmuutos vaikeuttaa joitakin perinteisiä luontoaktiviteetteja ja toisaalta väestön ikääntyminen, hyvinvointierojen kasvu, kaupungistuminen sekä maahanmuutto voivat jatkossa ehkä vähentää luonnon virkistyskäytön piirissä olevan väestön osuutta. (Neuvonen ym. 2022.) 

Strategian visiona onkin panostaa luonnon virkistyskäyttöön Suomen menestystekijänä. Esimerkkeinä toimintalinjauksista mainittakoon tarve kehittää luonto- ja virkistyskohteiden saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla, kasvattaa esteettömien reittien ja palveluiden määrää sekä kytkeä luonnon terveyshyödyt sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lisäksi painotetaan lisätutkimuksen tarvetta liittyen luonnon virkistyskäytön pitkäaikaisiin vaikutuksiin kansanterveyteen ja kansantalouteen sekä virkistyskäyttöön liittyvään vastuullisuuteen ja turvallisuuteen. (Valtioneuvosto 2022.) 

Rahoitusta haettavissa luontolähtöisten menetelmien käyttöönottoon kunnissa

Terveyden edistämisen määrärahan vuoden 2023 haku on nyt auki ja päättyy 17.6. Kyse on harkinnanvaraisesta, vuosittain haettavaksi julkaistavasta tuesta, josta voidaan myöntää kunnille, järjestöille, oppilaitoksille sekä muille toimijoille valtionavustuksia 1–3 vuotta kestäviin terveyden edistämisen kokeilu- ja kehittämishankkeisiin.  (THL 2022.) 

Rahoitushaku on osa hallituksen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen periaatepäätöksen toimeenpanoa. Tällä kertaa rahoitushaussa on omana painopisteenä luontolähtöisten menetelmien käyttöönotto osana kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa. (THL 2022.) Luontolähtöisten menetelmien tarjoajien kannattaneekin olla yhteydessä omaan kuntaan hakemusten edistämiseksi. 

Luontolähtöisen liiketoiminnan monet muodot ja kohderyhmät

Luonnon virkistyskäyttö kohdistuu usein oman asuinympäristön lähimaastoon. Moni suomalainen onkin tottunut jokamiehenoikeuksien puitteissa liikkumaan itsenäisesti lähiluonnossa ja osa myös keräämään luonnon antimia. Lähiluonto on kuitenkin vähitellen alkanut tarjota myös liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkkinä potentiaalisista asiakkaista ovat yritykset, jotka ostavat henkilöstölle luontoympäristössä toteutettavia työhyvinvointipalveluita. Lähiluonnossa toteutettavia palveluita hyödynnetään myös julkisen sektorin järjestämisvastuulla oleville kuntoutuksen ja sosiaalipalveluiden asiakkaille – toivottavasti jatkossa entistä enemmän edellä kuvattuja valtakunnallisia linjauksia seuraten. Tällaisia palveluita tuottavilla henkilöillä on useimmiten jokin sote-alan koulutus. 

Omanlaisensa kohderyhmä ovat esimerkiksi koululuokka- ja muut nuorisoryhmät. Maassamme onkin monia yrityksiä, jotka ovat erikoistuneita leirikoulujen, luontokoulujen tai ohjattujen kerho- ja harrastuspalveluiden tuottamiseen. Yritystoiminta voi nojata esimerkiksi kasvatustieteen, sosiaalipedagogiikan tai yhteisöpedagogiikan osaamiseen. 

Luonnon virkistyskäyttöön liittyvä yritystoiminta on perinteisesti ollut vahvinta matkailualalla. Luontomatkailu on laaja kattokäsite, jonka katsotaan kattavan kaikenlaiset luontoon suuntautuvan matkailun muodot. Kotimaisetkin matkailijat ovat enenevässä määrin alkaneet ostaa luontomatkailupalveluita tai vuokrata niihin liittyviä välineitä itsenäiseen käyttöön, mutta erityisesti kansainväliset matkailijat ovat olleet halukkaita maksamaan järjestetyistä luontoelämyksistä.   

Verkostoitumisesta lisää osaamista ja mahdollisuuksia

Luontoa ja luontolähtöisiä menetelmiä liiketoiminnassaan hyödyntävät yritykset ovat Suomessa pääsääntöisesti liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään pienehköjä, jopa mikroyrityksiä. Yritystoiminnan ja oman osaamisen kehittämistä tukee usein verkostojen hyödyntäminen. Osallistuminen Green Care Finland ry:n valtakunnallisiin tai alueellisiin koulutuksiin ja tapahtumiin on oiva tapa saada verkostohyötyä, jos yrityksen taustalta löytyy vaikkapa sote-alan osaamista ja yrityksen lähistöltä tuntuisi löytyvän luontohoivaa ja luontovoimaa kaipaavia kohderyhmiä. 

Yritystoiminnan ja oman osaamisen kehittämistä tukee usein verkostojen hyödyntäminen.

Mikäli yrityksen toimintaympäristö ja osaaminen vaikuttaisivat sopivan erityisesti koulu- ja nuorisoryhmille, kannattaa tutustua Lyke-verkostoon. Tämän Suomen luonnon ja ympäristökoulujen liitto ry:n verkoston kautta saa tukea esimerkiksi ulkona oppimisen menetelmiin sekä laadun kehittämiseen. Mainitut kohderyhmät voivat olla kiinnostuneita niin lähialueella kuin pidemmällä Suomessa sijaitsevista toimipisteistä. 

Mikäli yritys kokee puitteidensa ja osaamisensa soveltuvan matkailijoille, kannattaa verkostoituminen aloittaa etsimällä sijaintipaikkakunnan matkailumarkkinoinnista vastaava taho ottamalla yhteyttä omaan kuntaan tai esimerkiksi Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistykseen Suoma Ry:hyn. Matkailualalla on runsaasti kehittämishankkeita ja koulutuksia, jotka tukevat yrityksen kehittymistä ja tarjonnan suuntaamista matkailukohderyhmiin.  

Luontoon liittyviä palveluita tarjoavan yrityksen kannattaa myös pohtia, olisiko sen resursseilla mahdollista palvella useampia kohderyhmiä. Esimerkiksi työhyvinvointiryhmät tai kuntoutuksen asiakkaat tulevat arkipäivisin, mutta matkailijoista ja vapaa-ajanviettäjistä voisi ehkä saada lisätuloa esimerkiksi koulujen lomakausina. Tällöin kannattaa aktivoitua useammankin verkoston suuntaan. Luontoon liittyvällä yrittäjyydellä voi olla edellä mainittujen lisäksi monia muitakin muotoja, joten kannattaa käydä myös Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n Aitoluonto-sivustolla mahdollisia yhteistyökuvioita kartoittamassa. 

Yritysvierailupäivässä oivallettiin uutta

Luonnosta uutta liiketoimintaa -työpajasarjassa jalkauduttiin oppimaan uutta ja verkostoitumaan. Yritysvierailupäivä tarjosi mahdollisuuden yritystoimijoiden väliseen kohtaamiseen sekä uusiin luontolähtöisiin palveluihin tutustumiseen. Yksi vierailukohteistamme suuntautui Oivallusvaara -yrityksen Metsävastaanotolle® Nuuksion kansallispuistoon. Toimintaterapeutti Eerika Korhosen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Tuovilan yrittäjätarina puhutteli. Uudenlainen palvelu innosti osallistujia reflektoimaan omaa kokemusta Metsävastaanotosta ® ja palvelua itsessään. 

Oivallusvaarassa yritystoimintaa on systemaattisesti ja ennakkoluulottomasti kehitetty kouluttautuen ja verkostoituen sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Yritystoiminnan kehittämistä on ohjannut vahvasti yrittäjien henkilökohtainen ja ammatillinen arvopohja. Palvelun sisältöä ohjaa erityisesti alan tieteellinen tutkimus ja näyttö. Oivallusvaaralle on myönnetty muun muassa Green Care Finland ry:n LuontoVoima -laatumerkki sekä Invalidiliiton myöntämä esteettömän ja saavutettavan palvelun Yhdenvertaista palvelua kaikille -laatumerkki. 

Oivallusvaaran Metsävastaanotto® on oiva esimerkki täysin uudenlaisesta luontolähtöisestä työhyvinvointipalvelusta Suomessa – Kansalliseen luonnon virkistyskäytön strategiaankin peilaten. Metsävastaanotolla® työhyvinvointia tuetaan luontoympäristössä yhdessä lääkärin kanssa. Yritysvierailulla pääsimme kokemaan pienimuotoisesti Metsävastaanoton® itsekin. Opimme luonnon hyvinvointivaikutuksista, nautimme kiireettömyydestä ja Nuuksion metsäympäristöstä. Yhdessä koettu rentoutumisharjoitus ja nokipannukahvit keskusteluineen kruunasivat onnistuneen luontokokemuksen ja yritysvierailun. 

Kesäkuun terveisin, 

Telle Tuominen, matkailupalveluiden tuottamisen lehtori ja koulutusvastaava. Liiketoiminnan, palvelumuotoilun ja tuotteistamisen asiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu   

Minna Kivi, toimintaterapeuttiopiskelija, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen projektiassistentti, Turun ammattikorkeakoulu   

Lähteet:  

Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A-M., Store, R., Tyrväinen, L. 2022. Luonnon virkistyskäyttö 2020. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 41/2022. Saatavissa osoitteessa: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/551856/luke-luobio_41_2022.pdf?sequence=-1&isAllowed=y 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 16.5.2022. Terveyden edistämisen määrärahan vuoden 2023 haku on auennut. Saatavissa osoitteessa: https://thl.fi/fi/-/terveyden-edistamisen-maararahan-vuoden-2023-haku-on-auennut 

Valtioneuvosto 19.5.2022. Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030: Valtioneuvoston periaatepäätös. Saatavissa osoitteessa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164145