Luonnosta liiketoimintaa –ajankohtaisten teemojen äärellä 

Liiketoiminnan kehittäminen ja Green Care nivoutuvat luontevasti yhteen ajassa, jossa merkityksellisyys ja vastuullisuus korostuvat valinnoissamme. Hankkeen ensimmäinen työpajasarja käynnistyi huhtikuussa teemalla luonnosta uutta liiketoimintaa.  Seuraavassa pureudummekin Green Care –toiminnan ja liiketoiminnan kehittämisen mahdollisuuksiin. 

Osallistujien yritystoiminnan taustat ovat erilaisia, mutta pohdinnassa on jonkinlainen liiketoiminnan uudistaminen tai käynnistäminen mahdollisesti Green Care -toiminnan suuntaan. Liiketoimintamallin uudistamiseen yleisellä tasolla on kansainvälisissä tutkimuksissa tunnistettu monia keinoja, joista yleisimpiä ovat: 

• Uusi ansaintalogiikka eli kannattavuutta uudella tavalla 
• Uuden kumppanuuden tai verkoston hyödyntäminen 
• Prosessiuudistus eli esimerkiksi palveluprosessin uudistaminen 
• Yksittäisen uuden tuotteen tai palvelun kehittäminen 
• Tarjooman eli valikoiman kokonaisvaltaisempi kehittäminen 
• Palvelulogiikkaan panostaminen eli miten tuote tai palvelu palvelee asiakasta käytännössä 
• Uusi jakeluratkaisu tai myyntikanava 
• Brändin kirkastaminen 
• Asiakkaiden sitouttaminen uudella tavalla. 

Jo aloitustapaamisessa ilmeni, että osallistujilla on erilaisia liiketoimintaa koskevia tavoitteita, esimerkiksi täysin uuden yritystoiminnan kehittäminen, eläinavusteiseen toimintaan tai luontolähtöiseen menetelmään nojaavan tarjooman kehittäminen, lyhytterapeuttisen työskentelyn sekä Green Care -osaamisen yhdistävän tarjooman luominen tai verkostoituminen.  

Hanke antaa yrittäjille työpajoissa ja yritysvierailuilla aineksia uusiin liiketoiminnallisiin oivalluksiin Green Care -toimintaan liittyen. Verkostoituminen sekä asiantuntijasparraukset tukevat myös osallistujan liiketoimintamallin hiomista. 

Green Care -osaaminen tutuksi 

Green Care -toiminnassa jaetaan palvelut kahteen palveluryhmään – LuontoHoiva ja LuontoVoima. Nämä palveluryhmät eroavat toisistaan palveluiden järjestämisvastuun, asiakasryhmien ja -tavoitteiden sekä palveluntuottajien koulutusvaatimusten osalta.  

Asiakkaiden erityistarpeisiin liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat järjestämisvastuun kautta usein säädellympiä ja niiden katsotaankin kuuluvan LuontoHoivan palveluihin. LuontoVoimaan liittyviä palveluita sitä vastoin tuotetaan usein yksityisten palvelutuottajien toimesta ja ne voivat olla monipuolisesti hyvinvointi-, kasvatus- sekä harrastus- ja ryhmätoimintaan liittyviä palveluja. (Luke & GCF ry 2021.) Luonnosta liiketoimintaa ja työhyvinvointia -hankkeeseen osallistuvat yrittäjät toimivat monipuolisista ja hyvinkin erilaisista lähtökohdista käsin edustaen eri toimialoja, jolloin sekä LuontoHoivan että LuontoVoiman näkökulmat tulevat näkyviksi.  

Hankkeessamme on mukana konkareita, joille Green Care -toiminnan hyödyntäminen on jo tutumpaa, sekä osallistujia, joille osallistuminen hankkeeseen on ensikosketus Green Careen. Yhteistä heille kaikille on vahva henkilökohtainen ja ammatillinen suuntautuminen luontoympäristöön ja luontolähtöisiin menetelmiin.  Työskentelyn kautta osallistujilla on mahdollisuus kasvattaa Green Care -osaamistaan. 

​Hyvinvointivaikutukset syntyvät luontoperustaisten menetelmien käytöstä, jolloin luonto toimii yksilön hyvinvointia edistävänä elementtinä.

Green Care -toiminnan ja -palveluiden suunnittelun lähtökohtana ovat asiakas/asiakkaat sekä heidän hyvinvointitavoitteensa. Luontoperustaiset elementit, kokemuksellisuus (toiminta) ja osallisuus (yhteisö) valitaan hyvinvointivaikutusten tuottamiseksi. ​Hyvinvointivaikutukset syntyvät luontoperustaisten menetelmien käytöstä, jolloin luonto toimii yksilön hyvinvointia edistävänä elementtinä. Palvelun tuottamiseen tarvitaan ammatillista osaamista oman alan lisäksi Green Care -toiminnasta sekä yrityksen tulee tuntea palvelun tuottamiseen liittyvät vastuut.​ (Luke & GCF ry 2021.)  

 Kriisit ja arvot muuttavat yritystoimintaa ja suhdetta luontoon 

Elämme murroskautta monestakin syystä. Ilmastokriisi ja luontokato haastavat niin yksilötasolla, elinkeinotasolla kuin laajemmin yhteiskuntatasollakin arvoja, tuottamista ja kuluttamista. On yhä laajemmin tiedostettu, että niin yksilöillä, yrityksillä kuin muilla organisaatioillakin on tärkeä merkitys luontopääoman suojelussa. (Haverinen ym., 2021.)  Viime aikoina myös pandemia sekä sota Euroopassa ovat saaneet ihmiset ja yritykset pohtimaan arvojaan, toimintaansa sekä ihmisen ja luonnon suhdetta. Kriisien myötä liiketoimintaympäristö on jatkuvassa muutostilassa ja niin työyhteisöjen kuin yksilöidenkin selviytymisessä keskeistä on resilienssi, toisin sanoen toimintakyvyn säilyttäminen kriiseissä ja kyky muokata liiketoimintaa joustavasti muuttuvaan toimintaympäristöön sopivaksi. 

Ihmisten kulutusvalintoja ohjaa merkitysten hakeminen, sillä materiaalinen hyvinvointi ei välttämättä takaa hyvää elämänlaatua. Puhutaan voimistuvasta merkitystaloudesta.

Tämän vuosituhannen puolella on länsimaissa ollut havaittavissa kulutuskäyttäytymisen siirtymää materiaalisista hyödykkeistä aineettomien palveluiden ja elämysten suuntaan. Ihmisten kulutusvalintoja ohjaa merkitysten hakeminen, sillä materiaalinen hyvinvointi ei välttämättä takaa hyvää elämänlaatua. Puhutaan voimistuvasta merkitystaloudesta. Ihmiset arvostavat merkityksellistä elämänsisältöä monesti enemmän kuin rahaa. Yritystoiminnassa toki edelleen välttämätöntä on kannattava liiketoiminta, mutta tulevaisuudentutkijat arvioivat, että jatkossa menestyvät ne yritykset, jotka eivät ensisijaisesti tavoittele voittoa, vaan pyrkivät vastuullisesti tuottamaan arvoa asiakkailleen, yhteisölleen ja koko planeetalle. Green Care -toimintaakin kehitettäessä tulee liiketoiminnan vastuullisuuden eri näkökulmia tarkastella tarkemmin. Green Caren osalta tulee erityisesti huomioida ympäristö-, asiakas- ja yhteiskuntavastuullisuus (Luke & GCF ry 2021). 

Luonnon ja luontolähtöisten menetelmien arvostus kasvussa 

Suomessa luontoa on poikkeuksellisen paljon ja monella on omat tapansa edistää fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan luonnossa. Hyvinvointi ja terveyden edistäminen on kuitenkin laaja-alaista. Viime vuosina luonnon ja viheralueiden merkitystä terveyteen sekä luontolähtöisten menetelmien vaikutuksia on tutkittu kotimaassa ja kansainvälisesti lukuisilla tieteenaloilla. Luonnon ja luontolähtöisten menetelmien merkitys on tunnustettu myös mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, jonka Luonto ja osallisuus -sivustolle on koottu runsaasti aiheeseen liittyvää tietoa. Konkreettisena esimerkkinä sivustolla esitellään mm. Sotkamossa kehitetty luontoseteli-toimintamalli, jossa luontoseteli on mahdollistanut tavoitteellisen luontoympäristössä tapahtuvan ohjatun toiminnan nuorelle.  

Green Care Finland on tehnyt Sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen luontoavusteisten menetelmien valtakunnallisesta käyttöönotosta niin ennalta ehkäisevään työhön kuin sosiaali- ja terveyspalveluihin. (Green Care Finland, 2022). Aika näyttää, eteneekö aloite, mutta toimintamalleja kehitetään erilaisissa kokeiluissa eteenpäin ennakkoluulottomasti eri kohderyhmille. Kasvavaa ostopotentiaalia luontoavusteisille palveluille on myös yksityisellä sektorilla. Esimerkiksi yritykset työhyvinvointipäivineen sekä yhdistykset jäsentilaisuuksineen ovat potentiaalisia asiakkaita. 

Huhtikuun terveisin, 

Telle Tuominen, matkailupalveluiden tuottamisen lehtori ja koulutusvastaava. Liiketoiminnan, palvelumuotoilun ja tuotteistamisen asiantuntija, Turun ammattikorkeakoulu 

Mary-Ann Kaukinen, toimintaterapian lehtori ja koulutusvastaava, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -projektin kuntoutuksen asiantuntija ja Green Caren osaaja, Turun ammattikorkeakoulu 

Minna Kivi, toimintaterapeuttiopiskelija, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen projektiassistentti, Turun ammattikorkeakoulu 

 

Lähteet: 

Green Care Finland. 2022. Uutiset. Aloite luontolähtöisten menetelmien valtakunnallisesta käyttöönotosta. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa osoitteessa https://www.gcfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/Aloite-luontolahtoisten-menetelmien-valtakunnallisesta-kayttoonottamisesta-485.html. 

Haverinen, R., Mattila, K., Neuvonen, A., Saramäki, R. & Sillanaukee, O. (toim.) 2021. Ihminen osana elonkirjoa. Luontosuhteet, luontokäsitykset ja sivistys kestävyyskriisin aikakaudella. Sitra muistio. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa osoitteessa: https://www.sitra.fi/app/uploads/2021/12/sitra-ihminen-osana-elonkirjoa.pdf. 

Luke ja GCF ry. 2021. Suomalainen Green Care: Green Care -toimintatavan käsikirja & LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. Luonnonvarakeskus ja Green Care Finland ry. Viitattu 20.4.2022. Saatavissa osoitteessa https://www.gcfinland.fi/laatu/.