Talvipäivä luonnossa lumosi: luontokokemusta pohtimassa

Luonnosta hyvinvointia -työpajasarjan yhteiskehittämistapahtumassa osallistujat tutkivat ja vahvistivat omaa luontosuhdettaan ja työhyvinvointia luontolähtöisiä menetelmiä kokeillen ja niistä heränneitä kokemuksia reflektoiden.

Reflektointi on toiminnasta syntyvien kokemusten tunnistamista ja käsittelyä. Koetun äärelle pysähtymistä ja tietoista pohdintaa. Reflektoinnin kautta voimme oppia uutta itsestämme, toisista ja ympäröivästä maailmasta. Green Care -toiminnassa reflektoinnin avulla edistetään osallisuutta, tunnistetaan luontolähtöisen toiminnan vaikutuksia ja lisätään itsetuntemusta. 

Ajatusten ja kokemusten sanoittamista

Luontolähtöisessä toiminnassa reflektointi siis herättelee osallistujaa pohtimaan ja jäsentämään erilaisia luontokokemuksia, toiminnasta ja itsestä heränneitä tunteita ja ajatuksia. Mitä teimme? Mitä ajattelin? Miltä kehossani tuntui?  Millaisia tunteita koin?  Mitä opin itsestäni, toisista tai toiminnasta? Miten voisin hyödyntää jatkossa kokemaani?

Kokemus toiminnasta on aina yksilöllinen. Ryhmämuotoisessa toiminnassa onkin tärkeää varmistaa, että jokaisen kokemusta arvostetaan sellaisenaan. Jokaisella osallistujalla on tasavertainen ja turvallinen mahdollisuus jakaa kokemuksiaan itselle sopivalla tavalla osana ryhmää. Jaetut kokemukset lisäävät myös osallisuutta eli jokaisen aktiivista roolia toimijana, yhdessä tekemistä ja yhteenkuuluvuutta.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu sekä luontoympäristön että ohjatun toiminnan luonnossa tukevan tietoisuustaitoja. Esimerkiksi Luonnosta Virtaa -interventiojakson aikana havaittiin osallistujien tietoisuustaitojen vahvistuneen muun muassa itsen ja ympäristön havainnoinnissa sekä oman kokemuksen ja tuntemusten kuvailussa ja sanoittamisessa.

Ohjaaja mahdollistaa ja tukee

Ohjaajan keskeinen tehtävä Green Care -toiminnassa on tukea osallistujien mahdollisuuksia käsitellä toiminnasta syntyneitä kokemuksia. Reflektointia voikin tukea ja tapahtua erilaisin menetelmin, kuten etukäteen mietityin apukysymyksin, niistä kirjoittaen ja keskustellen tai luovia menetelmiä, kuten kuvia tai valokuvaamista, hyödyntäen. 

Ajallisesti reflektointia voi tapahtua toiminnan tai prosessin eri vaiheissa; ennen ja jälkeen toiminnan sekä toiminnan aikanakin. Tärkeää on varmistaa kiireetön hetki ja riittävästi aikaa. Etukäteen on hyvä suunnitella, miten reflektointi on mahdollisimman luonteva osa toimintaa ja sen tavoitteita. Esimerkiksi metsäympäristössä nuotiopaikat ovat usein luonnollisia paikkoja kokoontua. Tulen äärellä usein rauhoitutaan ja evästauolla on luontevaa käydä myös yhteistä keskustelua. 

Reflektoinnin kautta pyritään myös vahvistamaan luontolähtöisen toiminnan hyvinvointivaikutuksia ja edistämään hyvinvointitavoitteiden toteutumista. Ohjaaja saa usein kokemuksista myös arvokasta palautetta, jonka kautta kehittää toimintaa osallistujien tarpeista lähtien – siis asiakaslähtöisesti. 

Kokemuksia Heinänokasta – oivalluksia itsestä ja yhdessä tekemisestä

Luonnosta hyvinvointia -työpajasarjan toiminnantäyteisenä yhteiskehittämispäivänä Heinänokan alueella koettiin yhdessä talvisen luonnon mahdollistamia elämyksiä  – talvista metsää, luonto- ja seikkailuliikuntaa, läsnäolo- ja aistiharjoituksia sekä hetkiä nuotiolla. Yhdessä pysähdyttiin pohtimaan myös omaa hyvinvointia ja luonnon merkitystä.

Yksinkertainen tapa herätellä reflektointia on pysähtyä pohtimaan ennen toiminnan aloittamista, millainen oma vointi on ja toistaa kysymys toiminnan jälkeen. Apuna voidaan käyttää numeraalista tai kuvallista skaalaa, joka kuvastaa olotilaa. Tapahtumassa osallistujat tunnistivatkin olotilan muuttuneen toiminnan aikana. Osallistujat sanoittivat muutosta esimerkiksi virkistymisenä, rauhoittumisena, läsnäolon ja työstä irrottautumisen tuntemuksina sekä fyysinä muutoksina, kuten päänsäryn poistumisena.

Toimintamuodot johdattelivat tunnistamaan millaiset luontokokemukset, ympäristö ja toiminta on hyvinvoinnin kannalta itselle tärkeää. Keskustelua käytiin vilkkaasti itselle tärkeistä luonnon elementeistä ja luontopaikoista. Toiselle tärkeää on vauhdikas tekeminen tai yhdessäoleminen luonnossa, toiselle taas rauhallinen havainnointi ja oleminen, myös täysin itsekseen. Yhteisissä ongelmanratkaisutehtävissä koettiin yhteisen onnistumisen iloa ja pohdittiin yhteistyötaitoja. Päivä herätteli myös uutta innostusta ja ideoita ulkoiluun ja metsäretkeilyyn erityisesti talvisissa olosuhteissa.

Tammikuun terveisin,

Irina Katajisto-Korhonen, toimintaterapian lehtori, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen projektipäällikkö, kuntoutuksen asiantuntija ja Green Care -osaaja, Turun ammattikorkeakoulu 

Mary-Ann Kaukinen, toimintaterapian lehtori ja koulutusvastaava, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen kuntoutuksen asiantuntija ja Green Care -osaaja, Turun ammattikorkeakoulu  

Minna Kivi, toimintaterapeuttiopiskelija, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen projektiassistentti ja Green Care -osaaja, Turun ammattikorkeakoulu  

Lähteet

Luke ja GCF ry. 2021. Suomalainen Green Care: Green Care -toimintatavan käsikirja & LuontoHoivan ja LuontoVoiman laatutyökirja. Luonnonvarakeskus ja Green Care Finland ry. Viitattu 4.5.2022. Saatavissa osoitteessa https://www.gcfinland.fi/laatu/  

Kangastalo, Maija, et al. Luonnosta Virtaa -intervention Osallistujien Tietoisuustaidot Ja Niissä Tapahtuvat Muutokset Intervention Aikana. 2018. Saatavissa osoitteessa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/58603/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201806183250.pdf?sequence=1&isAllowed=y