Luonto palautumisen tukena - neljä vinkkiä työyhteisöihin

Työpäivän aikainen palautuminen on tekoja: konkreettisia, pieniäkin muutoksia työyhteisöjen arkeen, työpäivien rakenteeseen, sisältöön ja toimintatapohin. Luonnosta hyvinvointia -työpajasarjassa työhyvinvointia on tuettu luontolähtöisin menetelmin ja se voisikin tulevaisuudessa olla vahvemmin yksi konkreettinen käytettävissä oleva ja tutkitusti vaikuttava keino työyhteisöjen hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Helmikuun blogissamme nostamme esille, millaisin teoin osallistujamme ovat jo lisänneet luontoa osaksi työtään ja työyhteisöjään. Entä mikä haastaa luontolähtöisten menetelmien hyödyntämistä työssä hyvinvoinnin tukena? Annamme neljä vinkkiä haasteiden selättämiseksi.  

Keinona luontolähtöiset menetelmät

Työympäristön ja työtapojen muokkaaminen luontolähtöisempään suuntaan kannattaa. Tiedämme luontoaltistuksen elvyttävän tarkkaavuutta, vähentävän stressiä ja palauttavan kuormituksesta sekä lisäävän työn imua, tuottavuutta ja luovuutta. Tiedämme myös, että lisääntyvän tietotyön myötä työn vaatimukset ja erityisesti kognitiivinen kuormittavuus on lisääntynyt.

Keinoilla ja kyvyillä säädellä vireystilaa, stressiä ja työn aikaansaamia tunteita jo jokaisen työpäivän aikana on merkitystä riittävän työstä palautumisen kannalta. Myös työhyvinvoinnin johtamisen merkitys korostuu. Tarvitsemme erityisesti mielen työhyvinvointia tukevaa ja haasteita ennaltaehkäisevää kulttuuria työyhteisöihin ja työntekoon. Palautuminen ei ole vain yksilön ja vapaa-ajan asia.  

Osallistujien palaute työpajasarjamme ensimmäisen toteutuksen päättyessä on rohkaisevaa ja innostavaa:  työpajasarjoissa rakennetut miniviherseinät ovat löytäneet paikkansa työyhteisöissä ja työpisteillä, niitä havainnoidaan ja hoidetaan yhdessä työn arjessa. Onpa jopa lähdetty suunnittelemaan työpaikalle ulkoilualuetta tauko- tai työtilaksi sekä suunniteltu luontoaktiviteetteja työyhteisön virkistyspäivien sisällöksi. On oivallettu, että lyhytkin luonnossa vietetty aika voi lisätä hyvinvointia.

Suurin osa osallistujista on työpajasarjan aikana lisännyt myös omaehtoista luonnossa vietettyä aikaa vapaa-ajallaan ulkoilun, metsäretkien ja harrastuksien muodossa. Luontoa on otettu myös omien työskentelytapojen osaksi sote-alan  asiakastyössä.  Suhtautuminen kaiken kaikkiaan on ollut positiivista: tämä on hyvä juttu ja tätä voisimme tuoda työmme arkeen lisää, yhdessä työyhteisössä lisää ideoiden.  

Miten tukea luontolähtöisiä työhyvinvointitekoja?

Toisinaan on myös tekijöitä, jotka voivat haastaa luontolähtöisten menetelmien ottamista osaksi omaa ja koko yhteisön arkea. Osallistujamme tunnistivat  haasteiksi kiireen tuntua sekä tarvetta ja aikaa omien ja koko yhteisön työ- ja taukotapojen muokkaamiselle ja suunnittelulle. 

Työympäristö ei salli enää viherkasveja tai elämiä. Toimistokoira oli työympäristömme suosituin työntekijä, jota tultiin moikkaamaan koko talosta.

Myös työympäristöjen yhteisiin sääntöihin ja ympäristöön itseensä liittyvät tekijät voivat haastaa – osa kaipaisi muutosta yhteisiin sääntöihin, osa lisää luonnon elementtejä sisä- ja ulkotiloihin. Jossain määrin toimenpiteet voivat edellyttää myös lupien selvittämistä, eikä aina silti ole mahdollista vaikuttaa välittömään lähiympäristöön.  Usein haasteet ovat kuitenkin ratkottavissa.

Neljä vinkkiä työympäristöjen ja työskentelytapojen haasteiden ratkomiseksi

1. Työpaikan lähiympäristössä ulkona ei ole luontoa

Vinkki: Tuo luontoa työ- ja taukotiloihin aidoin viherkasvein ja luonnonelementein. Voit pohtia myös oman työmatkan tai työpäivän aikaisen siirtymän muokkaamista. Entä jos kokeilisitkin pientä reitin muutosta tai kulkuvälineen vaihtamista siten, että työmatka kulkisi esimerkiksi puiston tai rannan kautta?

2. Tiukat tai epäselvät säännöt kieltävät viherkasvit ja eläimet sisätiloissa

Vinkki: Olisiko sääntöjä mahdollista sovitella tai tarkentaa yhteisen keskustelun kautta? Esimerkiksi allergioiden näkökulmasta sisäkasveiksi voidaan valita allergisoimattomia kasveja. Usein myös lisätieto luonnon hyvinvointivaikutuksista voi motivoida muutokseen. Tärkeää on kuitenkin, että jokaisella on turvallinen olo työympäristössä. Aidolle luonnolle vaihtoehtona voi toimia myös esimerkiksi virtuaaliluonto taukotiloissa luonnon äänin ja videoin tai taiteen muodossa luontoaiheisin kuvin.

3. Työpäivän aikaiset luontotauot tai palautuminen tuntuu yhteisön työkulttuurin vastaiselta

Vinkki: Työpäivän aikainen palautuminen ja tauot lisäävät tuottaavuutta ja tukevat työhyvinvointia. Keskustelkaa yhteisössä, millaisia tarpeita kullakin työyhteisön jäsenellä on ja sopikaa yhteisiä käytäntöjä. Yhteisen keskustelun kautta voidaan muokata työ- ja taukokulttuuria sekä tukea taukojen ja työhyvinvoinnin ylläpitämistä myös työpäivien aikana. Lisätieto luonnon hyvinvointivaikutuksista voi motivoida luontolähtöisien mentelmien hyödyntämiseen.

4. Vähän yhteistä aikaa 

Vinkki: Kalenteroikaa itsellenne aikaa yhteiseen suunnitteluun tietoisesti ja tehkää selvä agenda. Yhteisellä verkkoalustalla (esimerkiksi Flinga, Padlet, kyselyt) voidaan visioida ennakkoon, millaisia luontolähtöisiä ympäristön ja työtapojen muokkauksia kukin toivoisi työyhteisöön. Ehdotuksista voidaan valita parhaat yhteisesti kokoontuen. 

Helmikuun terveisin,

Irina Katajisto-Korhonen, toimintaterapian lehtori, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen projektipäällikkö, kuntoutuksen asiantuntija ja Green Care -osaaja, Turun ammattikorkeakoulu 

Mary-Ann Kaukinen, toimintaterapian lehtori ja koulutusvastaava, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen kuntoutuksen asiantuntija ja Green Care -osaaja, Turun ammattikorkeakoulu  

Minna Kivi, toimintaterapeuttiopiskelija, Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia -hankkeen projektiassistentti ja Green Care -osaaja, Turun ammattikorkeakoulu  

Lähteitä

TTL 2023. Psykologinen palautuminen työstä -webinaari. Saatavissa: https://hyvatyo.ttl.fi/opi-verkossa-tilaa-webinaari-psykologinen-palautuminen-tyosta

Työ- ja elinkeinoministeriö 2022. Työolobarometri 2021. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163948/TEM_2022_23.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Salonen, K., Hyvönen, K., Määttä, K., Feldt, T., Mauno, S. & Muotka, J. 2018. Luontoympäristön yhteydet työhyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen: Kysely-, interventio- ja haastattelututkimuksen tuloksia. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Virtanen, A. 2021. Psykologinen palautuminen. Jyväskylä: Tuuma-kustannus.

Virtanen, A. 2021. Teachers’ Recovery Processes: Investigating the role of different breaks from work for well-being and health among Finnish teachers. Tampere University.